Skip to content

AJANKOHTAISTA

Onko meillä järjestelmä, jossa opiskelijoita pidetään väkisin köyhinä?

 Sosiaalialalla töitä tekevänä olen hämmästellyt opiskelijoiden tulorajan merkitystä ja tarpeellisuutta. Miksi se on olemassa? Opintotuki asettaa rajat sille, että opintoja on suoritettava tietty määrä kuukauden aikana.

Tuloraja aiheuttaa myös sen, että opiskelijat joutuvat herkemmin hakemaan valtion takaamaa opintolainaa. Laina ei edes ole valtion etu.

Ihmisten kasvavat maksuhäiriöt vaikuttavat siihen, että myös opintolainoja jää entistä enemmän maksamatta ja tämä tuo taas valtiolle lisää laskua.

Sen sijaan jos opiskelijoiden tuloraja poistettaisiin, opiskelija voisi tehdä töitä niin paljon kuin pystyy ja siitä tietenkin valtio saisi myös verovaroja. Tämä vaikuttaisi myös siihen, että opiskelijalle kertyisi työkokemusta ja siitä olisi hyötyä työnhaussa opintojen jälkeen. Kyllähän opintotuesta menisi tällöin verot, mutta valtion kassaan tämä kaikki menisi takaisin päin.

Järjestelmän uudistuksen aika on nyt, koska myös opiskelun tulee olla mahdollista tulevaisuudessa.

Onko meillä olemassa järjestelmä, jossa opiskelijoita pidetään väkisin köyhinä?

Voisiko jopa opiskelija tulevaisuudessa hankkia oman asunnon?

Nyt tehdään historiaa!

Jo vuosi sitten 25.1.2022 keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist tiedotti 73,5 prosentin työllisyysasteen olevan ”uusi suomenmestaruustulos”.

Joulukuussa 2022 työllisyysaste trendi oli huikeat 74,7 prosenttia. Sanna Marinin johtaman hallituksen työllisyysasteen 75 prosentin tavoitteelle alkuun hieman naureskeltiin suunnasta kuin toisesta, mutta nyt lukema on todellisuutta.

Valtiontalouden näkökulmasta juurikin työllisyysaste on taloudenhoidon suhteen se merkittävin lukema. Kun ihmisillä on töitä, niin silloin myös valtiolla menee hyvin ja näin rakennamme lapsillemme tasapainoista tulevaisuutta. Työllisyyden positiivinen kehitys ei kuitenkaan näy samassa suhteessa palkkojen kehityksessä, eikä palkalla tule enää samalla tavoin toimeen kuluttajahintojen noustessa tässä haastavassa maailmantilanteessa.

Työtätekevien duunareiden ja yrittäjien tuloja on saatava ylöspäin, jotta työllisyysaste myös jatkossa pysyy vahvana ja työtä riittää kaikille. Tämä olisi myös paras ja pysyvin tukitoimi energiakriisin keskellä, josta kyllä tulemme selviämään yhdessä.

Hallituksen merkittävät panostukset työllisyyden hoitoon näkyvät nyt ja kehityksen suunta on koko ajan ylöspäin. Koronakriisin aikana tehdyt tukitoimet maksavat itseään takaisin, vaikka toki valtion velanotolle kritiikkiäkin on satanut. Eikä ihme, se pelottaa ja ihmetyttää mikäli asiaa tarkastelee ainoastaan yhden pylvään perusteella.

Valtion velanotto on kuitenkin aina panostusta tulevaisuuteen ja sillä tähdätään vahvempaan talouden tasapainoon. Jo koronakriisin alkuvaiheessa todettiin, että 1990-luvun lamassa yksi suurimpia virheitä oli se, ettei valtio uskaltanut elvyttää lainarahalla. Tätä virhettä ei nyt toistettu, vaan sen sijaan saatiinkin työllisyysasteen uusi suomenmestaruustulos.

Valtion velanotto on pitkällä aikavälillä laskelmoituna sijoitus tulevaisuuteen, työllisyyteen, hyvinvointiin, turvallisuuteen ja hyvinvointiyhteiskuntaan.

Vahvalla työllisyydelle turvataan ihmisille turvallinen arki.

Joni Kumlander,
Pirkanmaan aluevaltuutettu (sd.), eduskuntavaaliehdokas, Valkeakoski